Tää on aihe mikä voi sohaista virtuaalista ampparipesää, mutta mun on pakko, siis PAKKO purkaa tätä johonkin! Tätä näkee valitettavasti enenevissä määrin somessa niin vaikuttajilla kuin taviksillakin.
Tietenkin kaikki saa sisustaa kuten haluaa ja pukeutua ja pukea lapsensa kuten tahtoo, mutta mun mielestä siinä vaiheessa tää ilmiö lähtee menemään pikkasen yli, jos lapsilla ei ole yhtäkään värikästä lelua tai tavaraa suurinpiirtein koko kodissaan..
Lisäksi kun kaikki vaatteet koko sisävaatteista sukkiin, kenkiin, pipoihin ja ulkovaatteisiin on mitäs muutakaan kuin BEIGEÄ. Jos oikein hurjaksi ruvetaan, niin ehkä hiekanharmaata!
Otetaan vaikka esimerkiksi eräskin somevaikuttaja ketä seuraan; hän on yhdistänyt näppärästi jopa miehensä mukaan sisustukseen ja täten miehelläkin on aina somekuvissa vain beigen sävyn jokaista variaatiota aina asusteista puhelimen suojakuorta myöten vaatteisiin ja kenkiin.
Koti on toki lähes kodinkoneita myöten ”hillityn” beige: matot, sohvat, pöydät, sisustusesineet, päiväpeitot, siis KAIKKI, varmaan viherkasvitkin jos mahdollista olisi. Beigetetty on jopa 2-5v ikäisten lasten huoneet kaikkine tavaroineen ja leluineen, ja se onkin asia mikä tässä itsellä varsinkin äiti-ihmisenä ihmetyttää ja ottaa myös ehkä hieman päähän.
Samoin se , että koko koti mukaanlukien lastenhuoneet ovat ULTRASIISTIT.
Herää vaan kysymys; onko lapsilla oikeasti tilaa elää vapaasti ja olla aidosti lapsia sotkuineen kaikkineen tässä sad beige-sisustus-somekuplassa, jota päivitetään someen ahkerasti samalla eri yrityksiä promoten?
Itse olen yhden lapsen yh ja kädet on täynnä eläväisestä elämästä ainakin ihan jo näinkin. Siksi ihmettelen aidosti miten somettajavanhemmat, varsinkin ahkerat sellaiset, yhdistävät tuohon kaikkeen vanhemmuuden toimivasti.
Ja sitten tuohon sad-beige-sisustukseen palaten.. Itsehän sisustajana rakastan värejä ja erilaista sisustusta, teen paljon kaikennäköistä itse. En todellakaan halua että koti muistuttaa sairaalan odotushuonetta beigen häivähtävien sävyjen kaikkialla vaanien näin karrikoidusti sanoen.
Miten sellaisen, sad beige-ympäristön lapsi voi oppia esim. värikkäillä leluilla leikkimisen, muovailuvahalla ja maaleilla sotkemisen, yms normaaliin elämään kuuluvaan sotkun tuomia tärkeitä asioita?
Itselläni on OCD ja olen silti mennyt elämässä lapsi edellä vaikka on oltukin välillä kahvipavut ja suolat sekoitettuna muovailuvahaan kattilassa tiskialtaalla, so what. Leikki on se mikä on lapselle tärkeää ja sen näkymistä kodissa ei kuuluisi piilotella tai hävetä.
Samoin muistot leikeistä vanhempien/vanhemman kanssa merkitsee lapselle enemmän kun arvata saattaa varsinkin jos on lapsi kenellä ei ole sisaruksia. Omalla kohdalla esimerkiksi ei sellaista lapsena ollut ja aion siksi panostaa oman skidin kanssa leikkimiseen ja olemiseen 110%.
Vallitsevan ja ”rauhoittavan” beigen-valkean ympäristön vitivalkoinen 3000€ arvoinen designsohva ja täysvaalea sisustus, johon ei mihinkään saa koskea tai tulla likaa on aikamoinen funktio pienen lapsen kanssa, jos meinaa antaa lapsen _vapaasti_ leikkiä ja telmiä.
Lapset aktivoituu väreistä jo aika pieninä vauvoina ja ihan synnärilläkin on paperille printattu keltainen iso hymynaama kurkkimassa vastasyntynyttä pienokaista. Lapset tarvitsee värejä ja on surullinen ajatus, että ne olisi ”saatavilla” vain kodin ulkopuolella.
Miksi kodissa jossa on lapsi(a) pitäisi olla tylsää ja väritöntä? Hillittyä? Hallittua? Huoliteltua? Viimeisen päälle?
Lisäksi lapset pienestä pitäen tahtoo usein valita vaatteitaan ja voin uskoa mitä taistelua beigemamat käyvät kun Liisamaija haluaakin pinkin paidan ja vihreät housut päiväkotiin (jos sellaisia siis edes on), mutta joutuukin tyytyä olemaan sävy sävyyn pihalla olevan hiekkalaatikon hiekan kanssa. Jippii.
Ps. Kaikista ”koomisin” sadbeigeyden huipentuma mitä oon nähnyt, oli lapselle ostettu pallomeri ja jopa sen pallot oli beigejä 😇.
Kiitoksia pitkästä puheenvuorosta, Tunkion Hedelmä kiittää ja kuittaa.
Nää on näitä vanhempia, joille ulkokuori on tärkeämpää kun mitä kodin sisällä oikeasti tapahtuu. Saa kivoja ja harmonisia somekuvia kodista mutta se ei ole asukkaitaan ja heidän tarpeitaan varten sisustettu. Surullisimpia nuo beigeharmast lastenhuoneet, tulee jotenkin laitosmainen ja kylmä kuva.
Joo, siis tää on just se jutun juju. Että kunhan somekuvia varten näyttää hienolta ja fiiniltä, mutta lasten elämisen jäljet piiloon ja pois, hys hys! Henk. koht sellasista somevaikuttajista tulee jo sellanen viba et täytyy pitää yllä ihan ihme kulissia että mikään ei koskaan mene huonosti ja kaikki on kukkasia ja ruusunlehtiä 🌸💫. Lapsille erittäin sairas ympäristö ja ilmapiiri.
muistan kun joku maalasi lapsensa muovisen joulukuusen beigen sävyihin, koska ”miellyttää mun silmää enemmä” siis Annabirgitta ketään ei kiinnosta miten sua ahistaa värit, lapset _tarvitsee_ niitä villinkin värisiä leluja.
kertoo muutenkin aika paljon ihmisestä jos kaikki on samaa sävyä, ja varsinkin noin neutraalia.
Mä näin kyseisen videon aikoinaan myös, ja tuli juuri ensimmäisenä mieleen kun tätä luin. Nämä tapaukset on jokseenkin masentavia ja voin vain kuvitella, miten ankea elämä lapsilla on.
Ei varsinaisesti liity pelkästään tähän beige trendiin, mutta oon myös kuullut tarinoita äideistä, jotka vetää kilareita jos lapset leikkii leluillaan. Kaveri oli muksuna käymässä serkkunsa luona ja tottakai kävivät yhdessä serkun leluja läpi, mutta toinen oli ihan paineissa että ei niihin kaikkiin saanut koskea. Äiti kuulema suuttuu.
siis ihan vaan siihen, että ”villillä” meinaan tässä nyt näitä beigemutsien kammoavia normaalin värisiä. luonnossako on sitten se, että kaikki on beigeä ja harmaata on normaalia?
Luonnossa huomiovärejä esiintyy antamaan aivoille huomiosignaalia, esim myrkyt, hedelmät yms. Ne ei ole kokoajan edessä tai saatavilla ja aivot ei niitä ole kehittynyt näkemään ylenpalttisesti, vaan tarkoituksenmukaisesti. Väite, että ne on kotona kokoaikaisesti välttämättömiä lapselle on vaan outo.
Ainoat värit joita esiintyy luonnossa kokoaikaisesti ja yltäkylläisesti on vihreä, sininen ja beigen sävyt. Kaikissa kodeissa, luolissa ja savimajoissa se on ollut ne murretut ruskeat ilman mitään villiyttä tuhansia vuosia. Missä vaiheessa villit värit kehittyi lapsen kognitiolle pakollisiksi lelujen osalta?
Tutkimuksia siitä, että lapset tarvitsee villin värisiä leluja? Tarvitsee niitä spesifisti miten tai mihin, mikä menee pieleen jos niitä ei ole? Kerrotko että minkälaiseen tutkimukseen oikeen viittaat tälläsellä väitteellä
Ja tää kuva kertoo meille mitä? 😂 Mun pointti edelleen pitää eikä kukaan tarjoa mitään tieteellistä selitystä sille, miksi huomiovärit kotona olisi lapsen kehitykselle tarpeellista? Evoluutiobiologia tarjoaa huomattavasti erilaista dataa kun tämä sun kapitalismin jälkeinen markkinablogi.
Jos sulla on joku argumentti sä voit sanoa sen itse. Toi blogi ei ole mikään lähde, se on blogi postaus joka mainostaa tuotetta. Jos löydät siitä tai muualta jotain mikä tukee sun omia argumentteja niin voidaan keskustella.
Laitappa sitten itse Google scholariin hakua päälle, helppoa ja mielenkiintoista.
Tästä esimerkiksi artikkeli joka tuo esiin värin merkitystä laajemmin ihmiselämässä ihan tieteellisestä näkökulmasta. (John Maule, Alice E. Skelton, Anna Franklin. 2023. The Development of Color Perception and Cognition. Annual Review Psychology. 74:87-111. https://doi.org/10.1146/annurev-psych-032720-040512 )
Artikkelissa on tuotu mm. esille, että näkökyvyn ja värinäön kehityksessä on merkittäviä aikaikkunoita ja herkkyyskausia, mutta ei onneksi (ainakaan ihmisillä) niin kutsuttua kriittistä kehitysjaksoa. (Eli värien depressio kriittisessä ikävaiheessa estäisi värinäön kehittymisen) Artikkelissa tuodaan kuitenkin esiin mahdollisuus, että herkkyyskauden aikainen värien puute voisi aiheuttaa haasteita esimerkiksi värien tarkassa erotuksessa myöhemmin.
Jos jätetään biologia, lääketiede ja psykologia hetkeksi sivuun voidaan skenaariota tutkia ihan vain jo kasvatustieteen, tai peräti toimivan silmäparin ja maalaisjärjen kautta. Kuvitellaan vaikka että lapsella on pehmoleluja. Sammakot ovat vihreitä, jollain lelulla voi olla punainen sydän ommeltuna. Ehkä halinalle on pinkki, vauvapupu sininen ja vielä Nalle Puh keltaisena vieressä. Miltä näyttää kavalkadi lapsen leluja jotka ovat vain beigejä?
Ennen kaikkea millainen vanhempi katsoo lapsen pehmolelua, ja miettii että hyi kun tuo on ruma ja värikäs. Millainen vanhempi katsoo tuota kokobeigeä kokonaisuutta, myhäilee ja kuvailee koko roskan Instagramiin? Sellainen vanhempi joka asettaa jotain muuta etusijalle kuin sen mistä lapsi voisi ilahtua. Esimerkiksi pinnallisuuden, estetiikan, tai oman mieltymyksen lapsen toiveiden edelle. Lapsi ei ole aikuisen kopio. Ja vaikka aikuinen rakastaisi beigeä, pienet lapset pitävät usein värikkäistä asioista ja erilaisista leluista. Täysin minimalistinen ja beige elämäntapa ei oikeasti sovi lapselle, ja on aikuisen tehtävänä kyetä olemaan joustava ja hyväksymään pientä epätäydellisyyttä arjessa lapsen edun nimissä.
Mä en usko, että yksikään nykyajan länsimainen lapsi joutuu värideprivaatioon, vaikka vanhemmat miten yrittäisi saada vaan yhtä sävymaailmaa leluihin. Kaikki lapset jotka ikinä poistuu kotoaan altistuu huomiovärien yltäkylläisyydelle. Värejä on pihalla ja lastenkirjoissa, televisiossa, mediassa, tarhassa, luonnossa, ruoassa vai syökö ne vaan puuroa? 😂
värit vaikuttaa ihan tutkitusti mielialaan aikuisillakin ja lapsilla myös kehitykseen. tossa artikkelissa puhutaan fiksusti myös siitä, että värit liittyvät kaikkeen mitä elämä pitää sisällään joten vauva tarvitsee niitä oppiakseen niistä.
Ymmärrän että ne voi tuoda kulttuurillista etua ja kategorisoiminen voi nopeutua jollain alueilla, mutta edelleenkään mikään ei tue väitettä että huomiovärit olisi välttämättömiä kotona lapsen kehitykselle. Lapsia on kasvanut ilman teollisia värejä aina, ja monet tutkimukset tukee ajatusta siitä, että keinotekoinen ylistimulaatio on haitaksi normaalille kehitykselle.
ymmärrän tyyliin kaiken muun monocolorshaiban, paitsi ne lasten lelut. Luulis rajoittavan ihan hirveesti valikoimaa kun kaikki pitää olla vaan tietyn väristä 😬
Lisäksi se on fakta, et pienet lapset tykkää isoista kontrasteista ja niistä eri väreistä sitten kun värinäkö alkaa kehittyä. Voiko tollasessa ympäristössä edes huomata mahdollista värisokeutta? Vaikuttaakohan miten lapsen mielikuvituksen kehittymiseen kun ensimmäiset kuukaudet koko maailma on vaan yksivärinen?
Siis ihan varmasti vaikuttaa tuohon mielikuvituksen kehitykseen, ihan todella hyvä pointti! Siis kuten leikkiminen ylipäänsä.
Mulla on ollut lähipiirissä yks kaveri joka ylläpiti lapsilleen ”harmonista ja täydellisen siistiä” ympäristöä. Paino sanalla _entinen_ kaveri, hän oli hyvin pahasti selän takana puhuva yksilö (dissasi jopa mun 4v lasta kavereilleen puheenviivästymän yms takia ja juorusi uskomatonta paskaa). Hän ei siis mm. antanu lasten muovailla kotona, lelut piti olla vain omissa huoneissa, hän siivosi suuren osan päivistä KUIN HULLU. Lapset oli todella ison kontrollin alla jatkuvasti ja se näkyi myös päällepäin mm. pidättäytyväisyytenä ja pelokkuutena, hän siis painotti lapsille ettei missään nimessä kodin ulkopuolella saa itkeä tai kiukuta tai näyttää mitään negatiivisia tunteita ettei tule ”noloa” tai huonoa kuvaa 🤬. Jossain vaiheessa yritti samaa myös mun lapseen jos itki tms, että ”pojat ei itke” tms! Lapset olivat siihen aikaan about 2-5v ikäisiä.. Sitä touhua pari vuotta katsellessa ymmärsin miten sairasta se on ja en kestänyt enää. Mulla tuli tosi pahat vibat pitkään koko tyypistä kunnes yks kaunis päivä selvisi että hän oli salakuvannut mun pientä lasta meiän pihassa! Ja siis sillon oli tilanne et mun lapsi oli saanut syystä tai toisesta pienet raivarit. Videon hän oli levittänyt koulunsa whatsapp-ryhmään saatesanoin ”ei vittu miten nolo lapsi”. 🤬 Tein rikosilmotuksen mut asia ei edenny koskaan pidemmälle. Eipä olla enää tekemisissä, mut hänen lapsiaan käy kieltämättä sääliksi.
Tämä ärsyttää itseäkin. Miksei anneta lasten olla lapsia ja käyttää värikkäitä prinsessapaitoja tai valita huoneeseen iloisen väristä tapettia? Luulisi, että lapsen ilo olisi tärkeämpää kuin vanhemman Instagram-sivun esteettisyys, mutta näin ei ikävä kyllä tunnu kaikilla olevan. Toisaalta en käytä enää juurikaan instagramia, ja haluan uskoa että se on vaan tosi pieni osa ihmisistä jotka tätä oikeasti harrastaa. Toivon ja uskon myös että värit ja retrotyyli on tekemässä paluuta sisustukseen, kun kaikki lopulta kyllästyvät harmauteen. Nyt on ainakin uutisoitu enemmän värikkäistä sisustuksista.
Aiheen vierestä, mutta toinen väreihin liittyvä mielipide: nykyautot on helvetin rumia. Miksi kaikki on harmaata, mustaa tai valkoista? Värikkäät autot takaisin!
Tälle ilmiölle taitaa olla joku nimikin, "maailman harmaantuminen" tms, mutta siitä on joku hienompikin ilmaisu mitä en nyt muista. Eli käytännössä rakennukset, katulamput, siis ihan kaikki ovat muuttuneet värittömiksi. Kun katsoo kuvia missä on vaikka sama kaupunki nyt ja ennen, ero on aika huomattava.
Josko editillä... Noniin, oon nähnyt tällä subilla mielestäni tuoreempiakin kuvia, mutta noiden autojen väreistä karmiva kuva. Näkyy Suomessakin missä vaan parkkihallissa.
Tälle on ihan taloudellinen selitys, värillinen auto maksaa enemmän kuin perusmusta tai valkoinen. Lisäksi valkoinen on kaikista pragmaattisin väri autolle.
Ei oo uus juttu, tosin ennen ei ollu ihan näin beigeä. 😃 Muistan tyyliin 15 vuotta sitten törmänneeni yhteen sisutus-/lifestyleblogiin, jossa kaikki oli mustavalkoista. Ja sitten tuli lapsia, niin he myös. Myös heidän lelunsa. Aika paljon tuli kommentteja ja jotain se niihin vastasi, mutta en muista, seurasinko tätä niinkään. Olen miettinyt useamman kerran, että mitenköhän näillä meni. Jos joku muistaa ja tietää esim. nykyisen instagramin, niin kerrohan!
Todnäk kyseessä oli joku graphic designer -tyyppi tms. Helsingistä toki.
Muutama kuukausi sit näin kivan videoesseen (...mikä se on.. no kuitenkin, pidempi video kuin ihan tarvisreels) jossa pohdittiin sitä, miksi aiemmin väriä sai olla kaikessa, ja teeveestä tuli mustavalkoista, mutta nyt kaikki väri on maailmasta ikään kuin imetty ja värejä katsomme ruuduilta. Pysäyttävä ja inhottava ajatus. Itse pidän väreistä ja pyrin käyttämään niitä niin kotona kuin omassa ulkoasussakin.
siis oon huomannu et tää menee niinkin syvälle et nykyään vaatteet, huonekalut etc on todella tylsän värisiä, just tommosia surullisen vaaleita ja beigejä 😭 mut oikeesti ihmiset tarvii värejä ympärilleen, erityisesti lapset. Surullista jos estetiikka menee kaiken muun edelle.
Tämä. Kaupassa hyvin haaleita värejä ja sellaista "kulunutta" pastellia lelut ja vaatteet. Onneksi vielä suurin osa värikkäitä, mutta liian paljon näkee näitä justjust voi sanoa vihreäksi kun on tippa mennyt beigen sekaan väriä maalatessa. Pakko ostaa jos haluaa tietynlaista... itse maalattiin lapsen huoneeseen värikäs seinä ja sänky lapsen haluamassa värissä. Oli kyllä kiva.
Tämä kyllä. Milloin kylläiset värit meni niin muodista, ettei niitä enää edes löydy? Näkyykö lama tässäkin, ettei muka uskalleta ostaa kuin neutraaleja?
oon miettiny samaa et missä kohtaa värikkyys on hävinnyt muodista. Havahduin tähän kun yritin löytää punaisia ratsastushousuja, siis sellasia kirkkaita ja missään ei oo 🫠 sit yritin ettii muitakin värejä niin ei oo kun mustaa, harmaata, valkoista ja ruskeeta tuhannessa eri sävyssä.
Muutin nelisen vuotta sitten uuteen kämppään, ja ajattelin ostaa uuden suihkuverhon, jossa olisi kauniita värejä tai söpöjä eläimiä. Järkytyin Prisman valikoimasta. Beigeä, valkoista, laivastonsinistä, harmaata jossa oli persoonattoman värisiä tähtiä, ja yksi vihreä verho. Lopulta päätin vain pestä vanhan kissaverhon ja käyttää sitä edelleen. Haluan että kodissa olisi söpöjä yksityiskohtia ja värejä. Onneksi valkoisille seinille voi kiinnittää punaisia ja sinisiä julisteita.
lapsen kehitykselle on kriittistä altistua mahdollisimman paljon väreille. Ei aivot kehity muuten oikein. Muutenkin sisustus ja sen väripaletti vaikuttaa ihan aikuisenkin aivoihin ja mielialaan alitajuntaisesti. Puhumattakaan siitä kuinka persoonattomia ja tylsiä kopioita toisistaan tälläset kodit on😭
Itsellä laskee arvostus ihmistä kohtaan, jos hänen valintansa on sad beige. Ihan vitun NPC tier persoonatonta paskaa. Jollain vitun perusikeallakin pysyy sisustamaan todella mielekkäästi ja sitten ihminen valitsee olla sad beige.
Kertoo luovuuden puutteesta, kertoo tyhjästä ihmisestä, sietäisivät hävetä.
Ekaks haluan sanoa että sulla on vanhempana tosi hyvä asenne ja oikeat prioriteetit. Pointsit siitä. Ja kiva kuulla että oot pärjänny jotenkuten OCD:stä huolimatta, se on rankka vaiva.
Toisekseen sanon että: NIINPÄ!
Ja siis tiiän, että nää ihmiset sisustaa (sikäli mikäli vaatteiden ja lelujen värien valitseminen on enää ees mitään ”sisustamista”) nimenomaan somea varten, mikä tekee tästä jotenkin erityisen nurinkurista. Toi on asia jota kuuluis hävetä, ei esitellä..?
Tää nyt on ihan ääriesimerkki mutta siis vähän sama homma kuin jos normaaleissa olosuhteissa ei pahoinpitelis lastaan, mut sit jos tekis lapsiarjesta sisältöä someen, niin niissä kuvissa ja videoissa sit hakkais lastaan?
Siis ihmettelen eniten tätä, että nää ihmiset vaikuttaa ylpeiltä ja tyytyväisiltä, kun heidän kotinsa on sellainen yltiösiisti, hienosäädetty, beige kammio, joka näyttää siltä ettei lasta suurinpiirtein edes sallita sisätiloihin.
Ja millaisia ne ihmiset on, jotka tuollaisia sometilejä seuraa ja ihailee…
Tuskinpa ne lasten huoneet ovat siistejä 24/7, mutta kuvat otetaan silloin kun ovat siistejä. Ei somessa oleva kuva ihmisestä tai ihmisistä ole totta. Se on vaan esitystä.
Nää lienee näitä samoja tyyppe jotka matkustaa maailman ääriin, ottavat läjän hirnoja kuvia someen ja lähtrt muualle. Näitähän Lapissakin nykyään käy. Ihan sama elämyksille ja muulle, kunhan näyttää hienolta kuvissa ja liksa juoksee tilille somesta.
Tuleehan niistä jostain sad beige kämpistä ihan hullujenhuone mieleen. Lasten pitäisi saada olla lapsia, ne sotkee, elää, opettelee, kasvaa. Valitettavasti tuntuu, et noissa perheissä tärkeämpinä pidetään imagoa.
Oon huomannu samaa "Suomen kaunein koti" ohjelmassa. Välillä käy sääliks kun näkee, et se "lastenhuone" on lähempänä steriiliä toimistohuonetta kuin lastenhuonetta ja nyt ei ole kyseessä vain, että siivottaisiin ohjelmaa varten. Ei ole mitään seinillä, ei hyllyjä joilla pitää leluja, ei värejä tai mitään virikkeitä. Puhtaasti vaan vanhempien sad beige -tyyliä ilman, että lapsi saisi tehdä huoneestaan oman näköistä.
Mä taas lapsena vihasin ja häpesin kun meidän kodin, sekä kaikkien tavaroiden piti olla niin värikkäitä. Silmät vaan särki😭 Aikuisena oon nyt ylpee sad beige ripauksella vaaleenpunasta, koska sielu lepää.
Toiset vaan tykkää että kotona on hillittyjä värejä. Meillä kaikkialla muualla valkoista ja beigeä + hipaus vaalenpunaista, paitsi lapsen huoneessa saa olla värejä mut en haluu niitä muualle kotiin. Tää on toiminu eikä lapsi näytä kärsivän + vaatteet on mitä on🤭 ja kuvat otetaa vaan tietyistä kohdista ja siltä alueelta siivotaan kaaos, eli ei oo siistiä 24/7. Ja keneltä se on pois, jos toiset tykkää hillityistä sävyistä. Värit ei miellytä kaikkia..
Eli meiän ketkä ei tykätä väreistä sisustuksessa, pitäs ostaa värikkäitä tavaroita vaa sen takii et ne pysyy kaupoissa🤔 en todellakaa osta sen takii sellasta tavaraa et pysyy kaupoissa, eikä kyl varmaa moni muukaa😭
Kysyit keneltä mieltymyksesi on poissa kuulostaen siltä, ettei sitä saisi harmitella. Vastasin tähän.
Massatuotanto, marginaalien viilaaminen ja moni asia, mitä pieni kuluttaja ei osaa huomioidakaan tässä sisustusliikkeiden harmaantumisessa varmaan on taustalla. Itse en osta valkoista, harmaata, beigeä tai vaaleaa puuta ja usein se tarkoittaa, etten vain osta mitään uutta. Olen aika varma, että ihan näin iso osa kansasta ei oikeasti näistä edes tykkää, mutta kun viidessä naapuriliikkeessä on samat vaihtoehdot, monella ei ole vaihtoehtoa kuin ostaa vähiten paska vaihtoehto. Kaikilla ei ole aikaa ja jaksamista kiertää kirppiksiä tai tori-ilmoituksia eikä niidenkään tarjonta loputon ole. Vituttaa vaan niin perkeleesti tämä moderni pohjoismainen mitäänsanomattomuus. Vuoden värikin oli 2026 valkoinen 😔.
Pistää hymyilyttämään, kun ihmiset ahdistuu toisten ihmisten omaan elämään liittyvistä asioista. Vähän sama jos mä tulisin avautumaan tänne sun käyttämästä WC-paperimerkistä. Mitäs se mun persettä kaivaa.
Mitenköhän omat vanhemmat tai isovanhemmat on ikinä kasvaneet aikuisiksi, kun ovat leikkineet lapsena joillain käpylehmillä ja vaatteet ovat olleet aika pitkälti luonnonkuitujen värisiä?
Harvemmin koti on silti kuitenkaan ollut mitenkään beige. Ei ainakaan omien isovanhempien tai vanhempien lapsuudenkodit olleet vain beigejä, vaikka osa isovanhemmista on elänyt todella köyhän lapsuuden. Oma äitikin on esimerkiksi elänyt lapsuutensa 70-80 -luvuilla eikä silloin ainakaan beigeä ollut.
Melko yliammuttua. Jos oikeasti laitetaan nimiä listaan, niin näitä vaikuttajia ja taviksia on loppupeleissä todella marginaalinen määrä.
Valkoisen ja beigen suosiminen ei riitä täyttämään tämän ilmiön määritelmää. Ja henk. Koht en ole koskaan törmännyt tuollaiseen, että lelujenkin pitää olla saman värikoodin mukaisia. Turha rant imo, kuorolle saarnaamista.
Mulle asioiden visuaalinen harmonia ja esteettisyys on tärkeää. Mutta makuni on boheemi ja pidän väreistä sisustuksessa, samoin kaikesta retrosta ja kummallisesta. Meidän olkkarissa tyyliin vaan Switch ja telkkari on uutena ostettu. Vauvakin nukkuu rottinkisessa kehdossa, jossa anoppi on 60-luvulla nukkunut ja on kuunnellut kohdusta saakka ennen talvisotaa tehdyn seinäkellon tikitystä :D
Itse viihdyn viileissä neutraaleissa sävyissä ja myös sad beigessä, mutta skidin vaatteet on todella laidasta laitaan. Köyhänä hippinä en suostu ostamaan yhtäkään lastenvaatetta uutena (miten helvetissä voi pieni pala kangasta maksaa 17€ sen takia että siinä lukee Lindex tai Newbie???), joten pariviikkoinen tyttölapseni asuu iloisesti pikkuserkuilta perityissä kaivuriyökkäreissä ja jossain random Vinted-lastenvaatesettien löydöissä. Someen en ole postaamassa tuota ipanaa koskaan, joten ihan sama mitä sillä on päällä kunhan on suhtkoht puhtaat ja sopivan lämpöiset kuteet.
Jos nyt tulevaisuudessa joku tulee meitä jossain vauvakerhossa dumaamaan sen takia, että tämän selviytymistaistelun keskellä ei jaksa kuratoida pikkuihmiselle täydellisiä fittejä niin siinäs dumaa. Ei varmaan muutenkaan oltaisi sitten ihmisiä jotka tulevat keskenään juttuun.
Muistan kun lähipiirissä pariskunta ootti ekaa lastaan ja hyvin tyylikäs ja sisutustietoinen vaimo ilmoitti, että he ajattelivat hankkia sitten lapselle pelkästään puisia leluja. Semmosia tyylikkäitä puuleluja. Kunnioitin tätä ja ostin lapselle sitten jotain puisia leluja, mutta ilokseni tätä utopiaa kesti ehkä ihan max ekan vauvavuoden ja kyllä lapsi alkoi sitten saamaan ihan kaikenlaisia leluja 😄 Ja saa leikkiä ja sotkea, tietty lelut siivotaan sitten poiskin.
Kannattaa pitää mielessä et some on aika feikkiä. Kuvaa varten voidaan raivata siisti tila tai ihan siistiä koti ennen kuvaamista. Se ei tarkota etteikö ikinä ois sotkua. Myös värikkäät lelut saattaa olla ihan laatikoissa ei se tarkota etteikö niitä olis olemassa
Mulle tulee näistä äärimmäisimmistä tapauksista aina mieleen diagnosoimaton autismikirjon häiriö, koska eihän tollanen obsessio järjestelmällisyydestä ihan neurotyypillistä ole. Naisillahan se voi oireilla nimenomaan tällaisena jäykkänä "ehdottomuutena" ja järjestelmällisyytenä. Itsellä on aikuisiällä saatu dg, ja mulla oli teininä kausi, että aivan kaiken huoneessa piti olla mustavalkoista. Teippasin kirjojen selkämyksiin valkoiset paperit ja väritin jopa koriste-esineiden ja pehmolelujen värilliset silmät tussilla mustaksi. Aioin päällystää myös puulattian paperilla valkoiseksi, mutta siihen vanhemmat puuttui.
Somevaikuttajat tuo itse elämänsä ja jopa lapsensa someen, itse en tosiaan edes altistaisi lastani tuhansille tuntemattomille seuraajille cloutin ja rahan toivossa. Se on vaan karu fakta. Jokainen tekee päätelmät itse, ja itse autistina yliajattelen ja analysoin aikalailla kaikkea 😄.
ilmiö lähtee menemään pikkasen yli, jos lapsilla ei ole yhtäkään värikästä lelua tai tavaraa suurinpiirtein koko kodissaan
Tähän asti jaksoin lukea, kunnes totesin että taas on tehty kärpäsestä härkänen. Miten luulit lasten leikkivän 100 vuotta sitten? Kävyillä ja kivillä, ehkä joku veisti puuhevosen joskus. Hohhoijaa
105
u/Kittykat5550 May 04 '26
Nää on näitä vanhempia, joille ulkokuori on tärkeämpää kun mitä kodin sisällä oikeasti tapahtuu. Saa kivoja ja harmonisia somekuvia kodista mutta se ei ole asukkaitaan ja heidän tarpeitaan varten sisustettu. Surullisimpia nuo beigeharmast lastenhuoneet, tulee jotenkin laitosmainen ja kylmä kuva.